tiistai 23. syyskuuta 2008

Terapia-omppuja


Tänään ikävien uutisten päivänä päätin nollata pään survomalla omenoita.

Viikonlopun Loviisan sieniretken saldona kotiin tuli sienien sijaan kaksi kassillista omenoita, lohkoin niitä kattilaan niin paljon että vähän tuli ylikin, keittelin ja survoin. Sokeria ja kanelia lopuksi, mahtava tuoksu täytti keittiön ja maailman murheet tuntui hetken pienemmiltä.

Syyssukat

Piti tulla suursiivous, mutta tulikin sukat. Marjapuuronvärinen lanka on heräteostos Sodankylän marketista. Onkohan syksy sekoittanut pään, koska violetti ja vaaleanpunainen tuntuvat hyviltä väreiltä.

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Ameriikkalainen omppupiiras


Perjantaisessa illanvietossa herkuteltiin bataattikeiton ja bruschetta-leipien jälkeen amerikkalaisella omenapiiraalla. Varsin suussasulavaa ja herkullista! Ohje on sekoitus muutamasta netistä kallatusta reseptistä ja tietenkin vegaanistettu tarvittavin osin. Piiraan täyte on aika makeaa, joten hieman vähäisemmälläkin sokerilla saattaisi pärjätä.

Pohja:
6 dl vehnäjauhoja
150 g margariinia
1/2 tl suolaa
5 rkl kylmää vettä

Mittaa jauhot, margariini ja suola kulhoon ja nypi muruiksi. Lisää vesi ja vaivaa hetki. Muotoile palloksi, jauhota kevyesti, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Täyte:
1 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 1/2 tl kanelia
1/2 tl suolaa
1/4 tl muskottia
1 kg omenoita
2 rkl sitruunamehua
1 dl pistaasipähkinöitä (suolattomia)
25 g margariinia

Sekoita kulhossa jauhot, sokeri, kaneli, suola ja muskotti. Kuori ja viipaloi omenat, lisää kulhoon. Sekoita joukkoon myös sitruunamehu ja rouhitut pähkinät.

Jaa taikina kahteen osaan ja kauli kahdeksi ympyräksi, joista toinen hieman piirasvuoan pohjaa suurempi ja toinen pienempi (pohja voi olla halkaisijaltaan noin 22 cm). Nosta suurempi osa taikinasta vuoan pohjalle ja kaada päälle täyte. Nosta pienempi taikinaympyrä kanneksi ja nipistä reunat yhteen. Pistele kansi haarukalla. Paista ensin 250 asteessa 10 minuuttia, laske sen jälkeen lämpö 175 asteeseen ja paista vielä tunti.

Herkutellaan haaleana vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.

Sienionnea

Sieniretkellä löytyi kummitusmetsä ja ufosieniä.

Mutta myös suppiksia, ja niitä kerättiin hullun kiilto silmissä.

Onko muilla ollut sienionnea?

Raitaa ja lapasia

Kävin perjantaina kaupungin ehkä ihanimmassa lankakaupassa, joka sijaitsee Korkeavuorenkadulla. Nimi ei meinaa millään pysyä muistissa, mutta se on se pieni putiikki täynnä erilaisia ja ihania lankoja.

Menin ostamaan harmaata ja turkoosia lankaa - inspiraation väriyhdistelmään sain kadulla vastaan tulleelta tutulta tytöltä. Ja siis lapaset niistä neulon, tietenkin. Tällä hetkellä olen ensimmäisen lapasen puolivälissä. Esittelen sitten valmiit tuotokset.


Ja tässä on Paun lapaset. Toivottavasti ovat nyt toiveiden mukaiset. Saapi tulla hakemaan! Ja lankaa jäikin jäljelle, siitä saa varmasti kehiteltyä jotain pientä johonkin.

Pipo sen sijaan ei ole edistynyt, kun en ole jaksanut / ehtinyt etsiä sopivaa mallia ja summamutikassa neulominen ja alituinen purkaminenkin jo tympäisevät.

Tällaisia sunnuntaiaamun puuhia täällä.

keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Marokkohenkistä tofua

Lempitofuruoka tällä hetkellä koko maailmassa (ai niin, kungpoooo, no ainakin toinen lemppari) on marokkolaismausteinen savutofu. Resepti on peräisin Marianne Kiskolan ja Sanna Miettusen "Tofu"-kirjasta. Marokossahan en ole käynyt, joten mistään autenttisuudesta en mene takuuseen, mutta loistava on makuharmonia. Tätä syötiin tänäänkin.

Perusresepti on pelkälle tofulle, mutta marokkolaisten mahdollisesta vastustuksesta huolimatta olen tehnyt tästä myös kasvispataversiota, eli ensin sipulia ja kasviksia kuullotellaan pannulla ja sitten heitetään mukaan tofut, marinadi jne., kuten alla tullaan esittämään. Kuvittelisin että myös vaikka cashew-pähkinät sopisi kuin nyrkki silmään.

Taran-taran makuja Marokosta (4:lle)

2 pkt savutofua tai maustamatonta tofua
3 dl soijakastiketta (itse laitan ehkä 2dl, tönkkösuolavaara)
1 sitruunan mehu ja raastettu kuori (tai pullomehua, köh köh)
2 tl jeeraa
2 tl jauhettua korianteria
1 tl jauhettua mustapippuria
1 tl chilijauhetta
1 rkl kanelia
1 tl jauhettua kardemummaa
2 rkl fariinisokeria
(ripaus sahramia)
3 rkl seesamiöljyä
2 rkl ruokaöljyä (paistamiseen)

Kuutioi tofu. Sekoita keskenään kaikki ainekset paitsi ruokaöljy. Marinoi tofukuutioita seoksessa muutama tunti, mielellään yön yli (toim. huom. oman kokemuksen mukaan maustamatonta tofua kannattaa marinoida yön yli, mutta savutofulle riittää se parisen tuntia, tai hätätilassa vähemmänkin). Ota tofut marinadista ja paista niitä kuumassa pannussa 5 minuuttia. Kaada marinadi pannuun ja anna kiehua vielä noin 5 minuuttia.

Tarjoile kera kuskusin.

tiistai 16. syyskuuta 2008

Juhlagaala

Joku kaipaili kuvia Herkku&Koukku ompeluseuran juhlagaalasta, tällainen kuva oli tarttunu mulle herkkupöydästä. Mun tuomat viininlehtikääryleet ja hummus oli peräisin täältä, suosittelen!

Ja toinen juttu mitä suosittelen syysiltoihin on Emiliana Torrinin uusi levy Me And Armini. Aivan ihastuttava neito ja uusi levy menevämpi kuin edellinen, ah. Tehosoitossa biisi Big Jumps.

sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Housu-ukkomöykky

Möykky a.k.a housu-ukko (!) valmistui sunnuntain iltapuhteina. Se on aika sympaattinen, ja ehkä vähän surullinen. Se varmaan kaipaa kaveria.

Ohjeita en varsinaisesti jaksanut lukea vaan menin enempi mutulla, joten ihan ei tainnut tulla samikset (ainakin tää on läski!). Mutta liekö se tarkoituskaan. Mystistä on, että rajallinen puuvillalankavalikoimani koostuu aika täsmälleen samoista sävyistä kuin mitä tähän ohjeessa ehdotettiin.

Tämä ja sen mahdolliset tulevat kaverit olis ehkä yhdelle tulossa olevalle vauvalle. Mutta missä iässä vauvelit ymmärtää lelujen päälle, ja sitäkin mietin, että onko tää ehkä vähän pelottava, kun sillä on aika maaninen katse?

Synttärikaakku

Kaakkujen väkerrys on kivaa! Ira-tyttö tykkää Hello Kittystä (kukapa ei...), joten kitty päätyi myös kaakun päälle. Kaakku oli vegaaninen; pohja oli munaton ja maidoton, välissä oli soijajukurtista, kauravaniljakastikkeesta ja vadelmista tehtyä moussea ja päälle päätyi sokerikräämi. Koristeet on tehty marsipaanista, punainen väri on saatu aikaan värjäämällä vaalea marsipaani punaisella pastavärillä.

Takki pienelle tytölle


Elokuisen viikonlopun tuotos oli takki 4-vuotiaalle tytölle. Kaavat löytyi Ottobre-lehdestä, tosin niitä sovelsin varsin rempseästi. Päällyskangas on ostettu kesällä kirppikseltä (hieno 70-luvun aamutakki) ja vuorikangas UFFilta euron päivänä (pitkä samettikaapu). Ensimmäinen tekemäni takki, mutta tämän kokemuksen perusteella voisin uskaltautua moisia ompelemaan uudestaankin!

Kirppisretki Vantaalle, osa II



No niin, meikkiksen kirppis-löydöt! Myyrmäen suurkirppis oli ihan kiva tuttavuus, vaikkakin piiitkän bussitaipaleen takana. Koska kirppistä ei ole joka viikonloppu, paikalle eivät myöskään olleet vaivautuneet ammattimyyjät, joita Valtterissa on riittämiin. Tämä takasi kohtuullisen hintatason ja muutenkin mukavan meiningin.

Kaikesta huolimatta mitään superlöytöjä ei tullut eteen, pieniä kivoja juttuja kuitenkin. Kuvassa alimmaisena hehkeän turkoosi rusettikuosinen paita, joka oli melkolailla käyttökelvottoman mallinen olkatoppausten poistamisen jälkeenkin. Kangas on kuitenkin kiva, joten ehkäpäs askartelukerhossa tehään tästä jotain trendikästä. Ylhäällä kuvassa pieni musta kukkaro (jonne ei mahtunu ajokortti), keskellä H-andepandelle ylläriksi ostettu erittäin hienostunut käsveska (handepande näyttele sitte yllättynyttä ku tän saat), alhaalla itelle juhlakäyttöön hankittu pieni musta käsilaukku ja sen päällä vielä turkoosit ja vaaleanpunaset muoviset klipsikorvikset. Ihan hyvä reissu siis after all!

Kirppisretki Vantaalle

Vantaan Myyrmäen kirppu-torilta mukaan tarttui tällaista. (Muut retkellä olleet esitelkööt aarteensa myös!)

Laukun ostin vain sen kahvojen takia - niiden ympärille on tarkoitus kutoa/ommella laukku. Piparkakkumuotteja käytetään joulun alla (miten olis yksi piparkakkuteemainen kerhokerta?) ja Raisu saa hepan lamppuprojektiinsa, jos se yhtään on oikeanlainen.

Helmet laitan kaulaan, kun menen askartelijoiden kanssa juhlimaan.

Kissalapaset


Asuintoveri ehdotti, että voisin käyttää kissoista lähtevän karvan tehokkaasti hyväksi. Kerätä talteen, tehdä siitä lankaa ja kutoa lopulta lapasiksi.

Ihan varmasti joku on kissalapaset joskus tehnytkin, mutta minä en asiasta suuremmin innostunut. Kissankarvan kerääminen johonkin pussiin kaapin nurkkaan ei ihan hirveästi innosta, kun noita karvapalloja on muutenkin joka paikassa.

Menkööt siis kissankarvat imuriin ja hankitaan langat muualta. Kävinkin Aamiaisklubin jälkimainingeissa siellä Korkeavuorenkadulla olevassa ihanassa lankakaupassa ja ostin kolme kerää mustaa villalankaa, josta on tarkoitus tulla pipo.

Malli on vaan hieman hakusessa. Sitä aina kuvittelee, että pipo on helppo ja nopea kutoa pyöröpuikoilla, mutta se oikean koon arvioiminen on tosi hankalaa. Varsinkin nyt, kun lanka on uusi tuttavuus (Alaska-lanka). Pitäisi olla sopivan löysä, mutta kuitenkin napakka ettei tuu silmille. Jos teillä on vinkkejä, niin kertokaa!

Toinenkin kutomisprojekti on, nimittäin ne Paun pitkävartiset lapaset. Toinen on päättelyä vaille valmis, mutta pari vielä puuttuu. Ja sitten on ne pinkit sukatkin kesken. Miten niitä aina kertyykin?

Tässä taitaa mennä koko syksy.

lauantai 13. syyskuuta 2008

Jämälankaprojekti

Ehkä noin viidessä viime tapaamisessani kuljettamani jämälankakeräkokoelma on vihdoin päässyt patalapuksi asti - mummomallia tämäkin. Seuraavaksi haluaisin tehdä torkkupeiton. Joo, palataan asiaan parin vuoden päästä... Mutta välityönä ehkä pari möykkyä!




Puolukoita


Kesällä opittu mummoiluharrastukseni jatkui tänään, kun ostin kolme litraa puolukoita. Suurin osa niistä pääsi pakastimeen mansikoiden ja viinimarjarasioiden seuraan, mutta osan käytin vispipuuroon.

Vispipuuro on ihan aliarvostettu jälkiruoka, sillä sehän on ihan herkkujen herkkua! Kuohkean puuron päälle lorautin vähän maitoa ja hyvää oli.

Resepti kaikessa yksinkertaisuudessaan on tämä:

1 l vettä
4 dl puolukoita
1-1,5 dl sokeria (itse laitoin alle desin)
1,5 dl mannasuurimoita

Laita kattilaan vesi ja puolukat. Anna kiehua noin 5 min. Lisää sokeri ja vatkaa joukkoon mannasuurimot. Anna kiehua noin 10 min tai kunnes puuro on tarpeeksi sakeaa.

Jäähdytä puuro ja vatkaa se esim. sähkövatkaimella tai yleiskoneessa kuohkeaksi. Nauti kylmän maidon kera.

perjantai 12. syyskuuta 2008

Syksyisiä makuja

Koska sain ompeluseuramme 1v-juhlagaalassa tunnustusta rohkeasta lähestymisestä uusiin resepteihin, pitänee laittaa näitä hyviä uusia löytöjä eteenpäin. Mutta aloitetaan ei-niin-hyvästä.

Alkuviikolla tein Ruokatorstain reseptistä (jotka ei yleensä ikinä petä) elämäni ekan suppilovahverokeiton. Joo, olis varmaan ollu ihan hyvää mutta suurusteeksi tuikkasin vahingossa vehnäjauhojen sijaan ruisjauhoja ja rukiinen maku oli aika hallitseva. En suosittele.


Mutta tänään testasin borssikeittoa joka oli mahtava! Ja vielä helppo ja nopea. Resepti löytyi Pirkan sivuilta ja vähän muunneltuna meni näin:

Borssikeitto
1 pkt (500g) Pirkka luomu punajuuriperunasosetta / tai 500g punajuuria ja perunoita
1 pss kasvissuikaleita
1 pkt (250g) broilerin jauhelihaa (voi jättää pois tai laittaa soijarouhetta)
8 dl vettä (jos käyttää sosetta 6dl pitäisi riittää)
2 rkl viinietikkaa
kasvisliemikuutio
mustapippuria
persilijaa

Mä en löytänyt tota sosetta joten pilkoin pari perunaa ja viisi pientä punajuurta kuutioiksi. Ne kiehumaan liemikuution kanssa vartiksi. Sillä aikaa paistoin jauhelihan. Sitten kasvissuikaleet pakasteesta perään ja kiehuttelin vielä 5 min. Lopuksi viinietikat, mustapippuria ja puolikas ruukku tuoretta persilijaa ja aijai ku oli hyvää!!

Bän-bän-bänneri

H&K kiittää ja kumartaa bänneritehtaan suuntaan! Komia on!

torstai 11. syyskuuta 2008

Vihreän kaulaliinan kirous

Apua!
Mun ikuisuusprojektin, vuosia hiljalleen terapian muodossa edenneen vihreän kaulaliinan eteneminen koki kovan kolauksen just. Olin Anttilassa hakemassa siihen lisää lankaa niin kävi ilmi että sellasta lankaa ei enää saa! Mä oon siis tehnyt sitä niin kauan että se vihreä sävy on out of season. Surkuhupaisaa.

Neuvoivat että Lauttasaaressa on Novitan tehtaanmyymälä ja sieltä voisi löytyä, eli jos jotakuta kiinnostaa lähteä retkelle Laruun lankojen maailmaan niin mukaan vaan!

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Blog around the clock

Gaalakuvia ja yksityiskohtaista kertomusta kehiin sitten vaan, parahin gaalaemäntä!

Blogiotsakkeessa erämaan ihmeet tuuraavat tilapäisesti virallista logoa, saataisko sellainen installoitua jostain kaapinpohjalta?