keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Vegaaniklassikko ja vähän muuta


Herkku ja Koukku kokoontui jälleen, tällä kertaa aika tynkänä mutta olipahan enemmän syötävää meille muille. Olin jo pitkään hypistellyt kädessäni Vivi Ann Sjögrenin Andalusian karkea suola kirjasta aikoinani monistamaa sivua jossa puhutaan kikhernejauhoista. Ai vitsi mä muuten tykkään romaaneista joissa puhutaan ruoasta.

Mutta niin, kirjassa herra nimeltä Fernando vinkkaa sekoittamaan kikhernejauhoja veteen suhteessa 1:2, hämmentämään padassa liedellä kunnes seos sakenee, sitten kaatamaan kulhoon. Maistuu kuulemma uppopaistettuina paloina sekä kuutioiksi leikattuna salaattina persiljan, sipulin, suolan öljyn ja viinietikan kera. Noh, tein kuten neuvottiin ja tuloksena oli paksu puuro jota en uskaltanut alkaa leikkaamaan paloiksi joten paistoin sitä uunissa persiljaöljyn kanssa.


Ja kun kerroin kerholaisille mitä olin tehnyt, Ellu tiesi kertoa että olin tietämättäni saanut aikaan vegaaniklassikon, vegaanisen munakkaan! Ja toden totta, paistos maistui munakkaalle! Tätä voisi muokkailla hyvin lisäämällä seokseen sieniä, paprikaa tms. Näin se syntyi.

Kikhernepaistos

8 dl kasvislientä
4 dl kikhernejauhoa
2 valkosipulinkynttä
paprikamaustetta
oliiviöljyä
puoli ruukkua tuoretta persiljaa

Pilko valkosipulinkynnet pieniksi ja lisää kasvisliemeen. Lisää liemeen myös hieman paprikamaustetta. Sekoita jauhot joukkoon ja keitä kunnes seos sakenee ja poreilee. Kaada öljyttyyn uunivuokaan. Ota puoli ruukkua tuoretta persiljaa ja lorauta oliiviöljyä päälle, hienonna seos sauvasekottimella tasaiseksi juoksevaksi tahnaksi. Levitä kikhernepaistoksen päälle. Paista 200-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia.


Paistoksen lisäksi tarjolla oli salaattia jossa oli erilaisia salaatteja, rucolaa, oliiveja, paahdettuja kirsikkatomaatteja (200-asteisessa uunissa vartin verran kun paahtaa puolitettuina oliiviöljy- ja punaviinietikkalorauksen kanssa niin hyvä tulee!) ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Tarjolla salaattisuolan, oliiviöljyn ja omenasiiderietikan kanssa.

Ja sitten oli rieskaa ja Alpron kasvimargariinista ja persiljasta tehtyä levitettä.



Ja Portugalin tuliaisina paahdettuja ja suolattuja fava-papuja.


Ja kuivattuja ja sokeroituja appelsiininkuoria.

-"Voiko näitä syödä?"
-"No syödäänhän perunankin kuoria."


 Ja tietty portviiniä!


Ja puhuttiinpa ruokapöydässä myös eräästä toisesta vegaaniklassikosta, nimittäin hernekeittoranskalaisista. Kyllä, luitte oikein. Aiheesta on keskusteltu Eläinoikeusfoorumilla jo vuodesta 2003 lähtien ja keskustellaan edelleen. Väittävät siis että se on mahtavaa herkkua, kuulostaa jo niiiiin omituiselta että tää menee testilistalle ehdottomasti.

Ja kyllä me vähän kudottiinkin. 


Kiitos taas kerholaisille, jee!

7 kommenttia:

  1. OI mikä ihana tapaaminen teillä taas oli! Olen yrittänyt paistinpannussa tehdä tuota vegaanista munakasta pari kertaa,mutta se oli no vähän niin jä näin,mutta ehkä uunissa tuon ohjeen mukaan onnistuisi paremmin;D

    VastaaPoista
  2. Ihanaa oli, kiitos jytis! Mä addiktoituisin noihin appelsiininkuoriin jos asuisin Portugalissa. Jos joku tietää mistä niitä saisi Suomessa, niin älkää kertoko.

    Mut joo, hernekeittoranskalaiset, hui! Ja sitten on se "ruoka", missä purkkihernekeittoköntsä siivutetaan ja paistetaan pihveiksi pannulla. Haastan kokeilemaan sitäkin sitten samalla :)

    VastaaPoista
  3. Feikkimunakas kulkee meillä lapsiystävällisellä nimellä suolainen lettu, ja on papukammoisen ipanan lempparivälipala. Minä teen lätyn ihan 1:1 vettä/gramjauhoja, sekaan yleensä aina suolaa, mustapippuria ja paprikaa. Ja täytteeksi mitä milloinkin, yleensä oliiveja, aurinkotomaatteja ja joskus jopa tofua.

    Hernariranskikset taitaisivat kyllä jäädä syömättä...

    VastaaPoista
  4. Appelsiinien kuoria voi kuivata helposti matalalla lämmöllä uunissa. Yön yli 80-asteiseen uuniin. Namia ja paahtunutta. Sokeria en tosin ole kokeillut.

    VastaaPoista
  5. Yaelian, joo aika löysäähän se oli ainakin noilla mittasuhteilla mutta tiivistyi uunissa!

    Handepande, haaste on otettu vastaan :)

    Fanny, kiitos vinkistä! Kuulostaapa hyvältä, testiin menee!

    Ja Ari, oi nam, kiitos vinkistä! Pahoittelut Handepandelle.

    VastaaPoista
  6. hahaa, kiitos jytis, kun jaoit hernariranskisten ilosanomaa :) raportoi toki, miten maistuivat!

    ja kiitos myös tajunnanräjäyttävän kivasta kerhokokoontumisesta!

    VastaaPoista
  7. Aa, enpä ole tullut ajatelleeksi, että tuota voisi tehdä uunissakin... :D Meillä tuota "munatonta" on kyllä tehty paistinpannulla eri versioin (sipulia, tomaattia, vegenakkia, aurinkokuivattua tomaattia, herneitä, mitä milloinkin täytteenä). Joskus onnistuneemmin ja joskus ei niin täydellistä - pitäisi kirjoittaa se hyvä ohje muistiin, niin ei tarvitsisi joka kerta arpoa. :D Nuo appelsiinit voi olla aika kivoja naposteltavia, nams.

    VastaaPoista